Väkivalta

Mitä väkivalta on?

Jokaisella on jokin mielikuva siitä, mitä väkivalta on. Väkivallalla voidaan tarkoittaa monia asioita, joilla loukataan ihmisen koskemattomuutta tai oikeuksia. Esimerkkejä väkivallan muodoista ovat henkinen, fyysinen ja seksuaalinen väkivalta. Väkivaltaa voi ilmetä vieraiden ihmisten välillä sekä kaikkein lähimmissä ihmissuhteissa, kuten perheen sisällä, kaverisuhteissa ja seurustelusuhteissa. Aina väkivaltaa ei ole helppo tunnistaa. Väkivallan kokemuksista voi seurata pitkäaikaisia henkiseen ja fyysiseen terveyteen vaikuttavia haittoja, jotka kohdistuvat uhriin itseensä sekä mahdollisesti hänen lähipiiriinsä. Siksi väkivalta on aina tärkeää tunnistaa. Väkivalta ei kuulu ihmisten välisiin suhteisiin. Sen käyttäminen on aina väärin ja merkki siitä, ettei kaikki ole kunnossa. Uhri ei ole koskaan vastuussa kokemastaan väkivallasta. Kuka tahansa voi joutua väkivallan uhriksi. Riski on kuitenkin tilastollisesti korkeampi 18 – 24 -vuotiailla nuorilla naisilla. Tytöt ja naiset kohtaavat väkivaltaa eniten kodissa, miehet kadulla. Väkivallasta on tärkeää kertoa tilanteen ulkopuoliselle aikuiselle. Apua on tarjolla niin uhrille kuin väkivaltaa käyttävälle henkilöllekin.

Fyysinen väkivalta voi olla esimerkiksi kiinni pitämistä, liikkumisen estämistä lyömistä, potkimista, raapimista, tönimistä, hiuksista repimistä, esineellä vahingoittamista tai kuristamista. Vaikka fyysinen väkivalta kajoaa uhrin kehoon, siitä ei välttämättä jää mustelmia tai muita jälkiä.

Henkinen väkivalta voi olla mitä tahansa toimintaa, millä heikennetään toisen itsetuntoa ja itsemääräämistä. Se voi olla esimerkiksi nimittelyä, pilkkaamista, mitätöintiä, väkivallalla uhkaamista, nöyryyttämistä, toiminnan ja sosiaalisten suhteiden rajoittamista, kyttäämistä tai syytöksiä. Usein henkinen väkivalta alkaa pikkuhiljaa ja huomaamatta. Väkivallan käyttäjä voi saada uhrin uskomaan, että uhri itse on syypää ja ansaitsee saamansa kohtelun tai että uhri kokee asiat väärin ja tulkitsee rakkauden ja välittämisen väkivaltana. Ulkopuolisten silmissä henkistä väkivaltaa käyttävä ihminen voi olla hurmaava ja sosiaalinen. Henkiseen väkivaltaan voi liittyä myös fyysisen väkivallan käyttöä.

Seksuaalinen kaltoinkohtelu

Seksuaalisella kaltoinkohtelulla tarkoitetaan ihmisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rikkomista. Kun niin tehdään, toiminta ei ole seksiä vaan väkivaltaa ja vallankäyttöä. Sellaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi:

  • pakottamista yhdyntään, suuseksiin, suutelemiseen, itsen tai toisen kosketteluun
  • pakottamista seksiin liittyvien asioiden katseluun, kuunteluun
  • ilman lupaa kuvaamista ja / tai kuvien levittämistä tai kuvilla kiristämistä
  • nimittelyä, ehdottelua, lähentelyä, ahdistavaa kommentointia, johdattelua
  • lahjontaa tai seksin / seksipalvelujen ostamista alaikäiseltä, ns. vastikkeellinen seksi
  • seksuaalisen identiteetin tai kehityksen loukkaamista.

Seksuaalisen kaltoinkohtelun tekijä voi olla tuttu ja luottamusta herättävä ihminen, uusi tuttavuus tai täysin vieras ihminen. Se voi olla esimerkiksi perheen jäsen, kaveri tai seurustelukumppani. Väkivallan tekijä voi yrittää vierittää syytä tapahtuneesta väkivallan kohteelle tai kiristää ja uhkailla kohdetta, jotta salaisuus pysyisi turvassa. Tekijä voi myös uhkailla sillä, ettei kohde voi todistaa jälkeenpäin suostumuksensa puutetta.

Vastuu kaltoinkohtelusta on aina tekijällä. Sillä, miten kohteeksi joutunut on käyttäytynyt, ei ole merkitystä. Kaikista itsestä epämiellyttävältä tai ahdistavilta tuntuvista tilanteista kannattaa kertoa luotettavalle aikuiselle sekä ammattiauttajille. Puhuminen helpottaa oloa ja auttaa jaksamaan. Kun kaltoinkohtelu paljastuu, voidaan myös tekijä vaatia teoistaan vastuuseen.  

Kaikkiin kaltoinkohtelun tilanteisiin on oikeus saada tukea ja kaikesta voi toipua!

Seksuaalinen kaltoinkohtelu voi olla raskas tai traumaattinen kokemus ja siksi voikin olla vaikutusta nuoren hyvinvointiin. On tavallista, että kokemus vaikuttaa nuoren arjen sujumiseen. Joillakin sen vaikutus voi tuntua vasta pitkänkin ajan kuluttua tapahtuman jälkeen. 

Mahdollisia vaikutuksia:

  • masennus ja keskittymiskyvyn vaikeudet, koulun käynnin vaikeudet
  • paniikin tunteet ja univaikeudet
  • häpeän ja syyllisyyden tunteet
  • tulevaisuuden näköalattomuus
  • aggressiivinen käytös ja päihteiden käyttö
  • hallitsemattomat tunteen purkaukset
  • välinpitämättömyys omaa kehoa kohtaan (hygienia, itsensä vahingoittaminen, syömättömyys)

Seksuaalista kaltoinkohtelua kohdannut nuori tarvitsee apua saadakseen elämänsä taas raiteilleen. Oikean avun ja tuen turvin nuori voi selvitä kokemuksesta hyvin ja pystyä elämään toiveidensa mukaista elämää. On siis tärkeää kertoa tapahtuneesta omalle luotettavalle aikuiselle, vaikkapa huoltajalle, kuraattorille tai nuorisotyöntekijälle. Aikuisten tehtävä on tukea nuorta tilanteessa. 

Hyviä auttavia tahoja ovat:

Seksuaalinen kaltoinkohtelu verkossa

Seksuaalista kaltoinkohtelua tapahtuu myös verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median ja älypuhelimen pikaviestiohjelmien kautta on mahdollista uusien hyvien tuttavuuksien lisäksi törmätä myös huonoksi paljastuviin uusiin tuttavuuksiin. Kaikki ihmiset eivät verkossa ole sitä mitä väittävät olevansa. Samat säännöt ja oikeudet pätevät niin kasvoikkain kuin netissä. Verkko on uusi ympäristö, jossa kaltoinkohtelija voi toimia kasvottomana. Seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvät keskustelut voivat tuntua kiinnostavilta, mutta onkin tärkeää miettiä, mitä tietoja itsestään kannattaa jakaa netissä. Omia henkilötietoja tai yksityisiä kuvia ei kannata nettitutuille antaa. Kun uuden tuttavuuden kanssa siirrytään julkisesta kirjoittelusta yksityiseen chattiin tai viestittelyyn, mahdollisuudet väkivallan kokemuksille kasvavat. Väkivallan tekijä voi verkossa olla aikuinen tai nuori ihminen, myös tuttu.

Seksuaalisen kaltoinkohtelun ja häirinnän muotoja verkossa voivat olla:

  • Seksuaalissävytteinen kommentointi: ”Olet tosi kypsän ja pantavan näköinen!” 
  • Seksuaalissävytteiseen keskusteluun houkuttelu: ”Millaiset tissit sulla on? Onko sulla jo pylly pyöree? Kerro, miltä tuntuu, kun kosket ittees pimppiin? Haluttaako sua nyt tai joskus?”
  • Pyynnöt ja houkuttelut nettiseksiin joko web-kameran kanssa tai ilman.
  • Kuvien pyytäminen. Pyynnöt voivat alkaa ihan tavallisilla kuvilla ja edetä vähäpukeisiin tai salaisiin, seksikkäisiin ja alastonkuviin. Paljastavilla kuvilla ja webkameralla kuvatuilla videoilla kiristäminen on yleistynyt huolestuttavan paljon. Aluksi luottamuksen rakentanut ihminen voi uskotella hänen ja uhrin seurustelevan internetin välityksellä. Kuva- tai videomateriaalia saatuaan hän kiristää uhria kuvamateriaalin julkaisemisella ja vanhemmille toimittamisella, ellei uhri suostu kiristäjän vaatimuksiin (tapaaminen, seksi, uudet vielä paljastavammat kuvat ym.). Huomioitavaa on myös se, että joskus kuvat ja videot leviävät laajalle katselijakunnalle täysin ilman, että kuvissa esiintynyt tietää asiasta. Hän ei välttämättä edes tiedä päätyneensä tallenteelle, jos se on ilman lupaa web-kamerasta tallennettu.
  • Seksiin liittyvät ehdottelut ja pyynnöt sekä niihin liittyvät rahalliset tai muut korvaukset: ”Missä nähtäisi? Mennäänkö johonkin syrjäiseen paikkaan tai kivaan hotelliin? Voin maksaa sun matkat ja tuoda sulle vaikka uuden iPadin / rahaa/ alkoholia/ merkkivaatteen. Tehdään sit yhdessä jotain kivaa. Oot upee, en malta odottaa, että pääsen halaamaan ja muutenkin tuntemaan sut livenä”. Nettitutun tapaaminen irl / livenä ei ole suositeltavaa.
  • Paljastavien kuvien tai web-kamerakuvan (esim. sukuelimet, masturbointi ym.) lähettäminen lapselle tai nuorelle.

Jos nettitutun kanssa kuitenkin sovitaan tapaaminen, olisi tärkeää, että tapaaminen sovitaan aina julkiseen tilaan, jossa on muitakin ihmisiä. On myös hyvä kertoa tapaamisesta ennakkoon jollekin läheiselle. Lain mukaan yli 16-vuotias voi tehdä itsenäisiä päätöksiä seksuaalisesta toiminnastaan. Erityistä suojaa laki antaa kuitenkin myös vielä alle 18-vuotiaille. Seksiä, seksuaalista toimintaa, alastomuutta ja sukuelimiä esittävä kuva- ja videomateriaali rikkoo lain rajan herkästi. Jo pelkkä alaikäistä esittävän henkilön arkaluontoisen kuvamateriaalin hallussapito on laitonta sen levittämisestä puhumattakaan. Suojaikärajan jälkeenkin ihmisellä on vankkumaton seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Seksuaalinen kaltoinkohtelu on aina häirintää riippumatta tekijän ja kohteen iästä. Ihmisellä on aina oikeus kieltäytyä epämiellyttävistä ehdotuksista ja poistua ahdistavista tilanteista, myös internetissä. 

Verkossa tai livenä tapahtuvista ikävistä kokemuksista kannattaa aina kertoa aikuiselle. Vaikka netissä on hyvä käyttää harkintaa siinä, mihin suostuu ja kenen kanssa, nuorta ei voi asettaa vastuuseen, jos on luottanut internetissä uuteen ihmiseen ja joutunut sen vuoksi pulaan. Vastuu on aina aikuisella ja rikkeen tekevällä ihmisellä. Nuori ansaitsee apua ja tukea kokemuksesta eteenpäin pääsemiseksi.

Suojaikäraja

Suomessa noudatetaan suojaikärajaa 16. Tämä tarkoittaa sitä, ettei aikuinen saa missään olosuhteissa ryhtyä seksuaaliseen suhteeseen tai tehdä alle 16-vuotiaalle seksuaalista tekoa. Kun aikuinen on nuoreen nähden auktoriteettiasemassa (esim. kuuluu perheeseen, on opettaja tai valmentaja tms.), sovelletaan suojaikärajaa 18. Aikuinen on aina vastuussa seksuaalisista teoista nuoren kanssa, riippumatta toisen osapuolen suostumuksesta. Lain silmissä seksuaalinen teko täysi-ikäisen ja alle 16 -vuotiaan välillä on lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Suojaikäraja on käytössä siksi, että alle 16-vuotiaan katsotaan olevan vielä liian nuori tekemään seksiin ja seksuaalisiin tekoihin liittyviä vastuullisia päätöksiä. Lisäksi lailla suojellaan alaikäistä aikuisen johdattelulta liian varhaisiin seksuaalisiin kokemuksiin. Laki ei puutu alle 16-vuotiaiden henkisesti ja fyysisesti samalla kehitystasolla olevien keskinäisiin vapaaehtoisiin suhteisiin.

Seurusteluväkivalta

Väkivaltaa ja epätasa-arvoista vallankäyttöä voi olla myös läheisissä ihmissuhteissa, kuten seurustelusuhteissa. Seurustelusuhteissa voi ilmetä henkistä ja fyysistä väkivaltaa, seksuaalista ja taloudellista väkivaltaa (rahan käytön kontrollointi) sekä uskonnollista väkivaltaa (uskonnollisilla säännöillä kiristäminen tai niihin pakottaminen). Joskus seurusteluväkivallan tunnistaminen voi olla vaikeaa, sillä ongelmallinen käytös alkaa usein vähitellen ja voi tuntua aluksi imartelevalta. Tekijä puolustelee ja selittää toimintaansa välittämisellä, rakkaudella ja toisesta huolehtimisella. Jos toiminta ahdistaa suhteen toista osapuolta, kumppani hänen mielestään vain ymmärtää väärin hänen välittävät tekonsa. Toiminnan seuraukset kohteelle, eli seurustelukumppanille, ovat kuitenkin yksiselitteisen kielteisiä. Seurustelukumppanin hälyttävä käyttäytyminen on tärkeää tunnistaa mahdollisimman varhain, jolloin epätasa-arvoisesta suhteesta irtautuminen on helpompaa. Huolestuttava käytös ja henkinen väkivalta voivat jatkuessaan johtaa fyysiseen ja seksuaaliseen väkivaltaan parisuhteessa. Tässä esimerkkejä seurustelusuhteissa tapahtuvasta väkivallasta ja huolestuttavasta vallankäytöstä:

 

  • Kumppani haluaa tietää tarkalleen, missä olet ollut ja kenen kanssa, kun ette ole yhdessä. Aluksi jatkuvat puhelut ja viestit voivat tuntua lempeiltä ja ihanilta. Ajan myötä niiden sävy muuttuu vaativammaksi ja vastauksen viipyminen voi aiheuttaa riitaa.
  • Kumppani toivoo sinun viettävän vähemmän aikaa kavereidesi tai harrastustesi parissa ja enemmän hänen kanssaan.
  • Kumppani on usein mustasukkainen. Toistuva mustasukkaisuus voi olla varoitus alkavasta fyysisestä väkivallasta.
  • Kumppani on tietävinään sinua paremmin, mikä on sinulle hyväksi ja oikein.
  • Tunnet ehkä jatkuvasti joutuvasi pyytelemään anteeksi kumppanilta, kun aiheutat hänelle huolta tai olet muuten toiminut taas väärin. Pelkäät usein tuottavasi pettymyksen.
  • Kumppani vertailee sinua alentavasti entisiin seurustelukumppaneihin, jotka halusivat olla hänelle enemmän mieliksi ja ymmärsivät häntä paremmin.
  • Kumppani vetoaa rakkauteen tai välittämiseen saadakseen sinut toimimaan tahtonsa mukaan: ”Jos välität minusta, suostut nyt seksiin / et mene kavereidesi kanssa illalla / kerrot, kenen kaikkien kanssa olet aiemmin ollut” tms.
  • Et halua tai uskalla kertoa kumppanille todellisia ajatuksiasi tai mielipiteitäsi tai ketä olet tavannut. Salailet aiemmin tavalliselta tuntuneita asioita ja elämästä tuntuu ilo ja rentous kadonneen. Pyrit käytökselläsi miellyttämään kumppania, jotta voisit välttää riidat ja kumppanin raivokohtaukset.
  • Kumppani uhkailee sinua väkivallalla tai itsensä satuttamisella, jos toimit hänen tahtonsa vastaisesti tai jos haluat lopettaa seurustelun hänen kanssaan.
  • Mikä tahansa pakottaminen: Pakottaminen yhdessä oloon, seksuaalisiin tekoihin, yksityisten asioiden kertomiseen ei kuulu seurusteluun ja ovat hyvin huolestuttavia merkkejä.
  • Mikä tahansa fyysinen väkivalta.

Tutustu Ensi- ja turvakotienliiton sivuihin seurusteluväkivallasta!

Apua väkivaltaan

Jos joudut minkä tahansa väkivallan uhriksi, tai tarvitset apua väkivaltaisesta elämätilanteesta pois pääsemiseksi, kerro siitä jollekin ihmiselle tai auttavalle niin pian kuin voit. Väkivalta ei koskaan ole uhrin syy eikä mikään tekijä, kuten humala, mustasukkaisuus tai uhrin käytökseen liittyvä asia vähennä väkivallan tekijän vastuuta. Väkivaltainen tilanne voidaan saada päättymään ja väkivallan aiheuttamia henkisiä ja fyysisiä haittoja voidaan hoitaa. Kaikista väkivaltaan liittyvistä kokemuksista voi kertoa: 

Jos itse huomaat käyttäytyväsi huolestuttavalla tai väkivaltaisella tavalla, apua kannattaa hakea myös silloin. Tilanteen taustalla voi olla opittuja toiminnan malleja tai haasteita tunteiden ilmaisemisessa. Opittuja haitallisia toiminnan malleja on mahdollista korvata uusilla. Väkivaltaisesta käytöksestä pois opetteleminen lisää itsetuntemusta ja itseluottamusta. Harjoittelun myötä terveet ja turvalliset ihmissuhteet tulevat mahdollisiksi. Väkivallan tekjälle apua löytyy:

Rikosprosessin eteneminen (RIKU Ry:n video)