Vanhemmuus

Isyys

Isäksi tuleminen mullistaa monet asiat. Ennen kaikkea se tuo mukanaan suuren vastuun. Sekä äidille että isälle avautuu aivan uudenlainen maailma, jossa omat tarpeet on sysättävä pitkäksi aikaa tuonnemmaksi. Tunneside lapseen sidotaan heti lapsen synnyttyä ja parasta lapsen kannalta olisi, että hoivaajina olisivat niin äiti, kuin isäkin. Lasta suojaavia tekijöitä ovat samat kuin pienen ihmisen oikeudetkin eli turvallisuus, hoiva, ulkoilu, virikkeet ja vanhempien läsnäolo. On myös hyvä muistaa, että lapseen tutustuu vain hänen kanssaan olemalla. Isän merkitys lapselle on suuri lapsen ensihetkistä lähtien.

Raskausaika isän näkökulmasta

Isän rooli korostuu jo raskausaikana, jolloin isän tuki raskaana olevalle puolisolle on suuri. Yhdessä voidaan valmistautua tulevaan vanhemmuuteen keskustelemalla ja ”fiilistelemällä”, esimerkiksi tulevan vauvan temperamenttia ja ulkonäköä. Isät voivat osallistua myös yhdessä kumppaninsa kanssa synnytysvalmennuksiin ja äidin ja lapsen mahdollisiin ultraäänikuvauksiin. Osana synnytysvalmennusta saatetaan käydä tutustumassa synnytyssairaalaankin jo etukäteen. Vanhemmaksi tulo aktivoi isässä myös oman kasvuprosessin, jolloin ajatukset palautuvat omaan lapsuuteen ja omiin vanhempiin ja etenkin omaan isään. Isässä voi herätä kysymyksiä, kuten: Millainen minun isäni oli ja on?, Minkälainen isä minä haluan olla lapselleni? Myös isän omat mielikuvat vanhempana olemisesta vaikuttavat paljon. Tämä prosessi alkaa jo ennen lapsen syntymää ja jatkuu koko elämän ajan. Lapseen muodostuu suhde ja hänestä otetaan vastuu, toimitaan ja eletään elämää yhdessä lapsen kanssa. Kun vanhemmuus on yhteisesti tehty valinta, se auttaa yhteistä sitoutumista lapsesta huolehtimiseen ja perheen koossapysymiseen.

Raskausaika merkitsee isälle ja äidille hiukan eri asioita. Äidin tuntemukset, kuten esim. pahoinvointi ja ajoittainen huonotuulisuus voivat herättää tulevassa isässä hämmennystä ja asia saattaa avautua pikkuhiljaa, kun itse raskaus alkaa näkymään esimerkiksi ultraäänikuvauksessa tai äidin vatsan pyöristyessä. Jotkut isät tajuavat asian vasta kun he tuntevat vauvan potkut vatsan läpi ja jotkut vasta sitten, kun lapsi on syntynyt. Kaikki nämä tuntemukset ovat oikeita ja jokainen isä käy läpi oman prosessinsa isäksi kasvamisessa. On luonnollista että tuleva isäkin ajattelee ajoittain, ettei ole valmis vanhemmaksi. Isäksi tuleminen saattaa olla pelottava ajatus: Kuinka pärjään isänä? Kuinka perheemme pärjää taloudellisesti? Joudunko isyyden myötä luopumaan joistain minulle tärkeistä asioista?

"Tuleva Isyys" -videoblogi

Mukana synnytyksessä

On hienoa, että nykyään monet isätkin osallistuvat synnytykseen. Se on isällekin äärimmäisen koskettava tapahtuma, joka yhdistää äitiä, isää ja lasta. Se antaa hyvän ”startin” kokonaiselle uudelle perheelle. Jos lapsi on perheen ensimmäinen, voi synnytyslaitokselta tiedustella myös erillistä perhehuonetta, joka mahdollistaa perheen rauhallisen yhdessäolon heti lapsen synnyttyä. Asiaa kannattaa tiedustella ajoissa, sillä mahdollisuudet saada perhehuone käyttöön ovat rajalliset.

Vanhemmuuden haasteita

Vanhemmiksi tuleminen haastaa parisuhteen tehokkaasti ja riidoilta ei useinkaan voi välttyä. Äiti usein väsyy ensimmäisen vuoden aikana imetyksen, lyhytjaksoisten unien ja lapsen yöheräilyn takia. Tämän vuoksi puolison rooli on merkittävässä asemassa vauvan syntyessä perheeseen. Isän jakaessa äidin kanssa vauvan ja kotitöiden tuomaa vastuuta, voi perhe ja vanhempien välinen suhde paremmin. Ainut mihin isä ei voi osallistua on vauvan imetys, kaikki muut asiat puolisot voivat jakaa.

Isän on hyvä ottaa vastuuta vaikkapa lapsen nukuttamisesta, vaunulenkin tekemisestä, yöheräämisistä ja syöttämisestä, jolloin äiti saa ladata hiukan akkujaan. Parisuhdekin voi paremmin, kun vastuut jakautuvat tasaisemmin ja positiivisen mielialan ylläpitäminen on helpompaa. Turhautumista siitä, että parisuhde ei olekaan yhtäkkiä aivan entisenlainen, voi purkaa kumppanin kanssa reilusti keskustellen ja kavereiden kanssa asiaa puiden. Vertaistuki isille on myös erittäin tärkeää, koska muiden samassa elämän tilanteessa olevien kanssa on helppo jakaa uuden arjen ja vauvan tuomia asioita. On hyvä, jos on ystäviä, joille voi puhua vaikeistakin asioista. Totuus on kuitenkin se, että parisuhde tulee muuttumaan joka tapauksessa ja siihen voi itse vaikuttaa mihin suuntaan se muuttuu. Tähän voi varautua jo etukäteen puhumalla kumppanin kanssa tulevaisuudesta, omista toiveista ja haluista.

Kaikki ne hienot ja upeat hetket kun seuraa läheltä pienen ihmisen kasvua, korvaavat niitä hiukan vaikeampia hetkiä. Kaikilla vanhemmilla on kuitenkin kausia, jolloin uusi arki ja sen tuomat haasteet voivat tuntua ylivoimaisilta. Joillekin synnyttäneille äideille voi kehittyä synnytyksen jälkeinen masennus tai niin sanottu Baby Blues. Isän rooli kasvaa, mikäli äiti masentuu. Tässä tilanteessa perhe tarvitsee apua ja tukea perheen verkostoista ja neuvolasta, jotta äidin ja vauvan sekä perheen toipuminen masennuksesta on mahdollista. Isät voivat tuntea myös masennusta ja alakuloisuutta lasta odottaessa ja synnytyksen jälkeen. Lapsen tulo voi pelottaa tai huolestuttaa myös isää.

Isyydestä nousevia kysymyksiä

Isyys herättää monenlaisia tunteita ja kysymyksiä. Alla on lueteltu joitain yleisimpiä mieltä vaivaavia kysymyksiä:

  • Mitä on isyys? Minkälainen oli oma isäni ja hänen isänsä? Mitä minä haluan antaa omalle lapselleni?
  • Vanhemmuuden roolit: Millainen isä minä olen? Todellisuus, toiveet, pelot, haasteet ja ristiriitaiset tunteet (esim. Saanko tuntea välillä vihan tunteita?). Kuinka sitoutua isyyteen?
  • Kuinka isyys vaikuttaa nuoruuteen ja miehuuteen? Olenko valmis isäksi ja mitä se vaatii? Jäänkö isänä paitsi jostakin?
  • Mitä tarkoittaa hyvä vuorovaikutus lapsen kanssa? Mitä isän läsnäolo ja hoiva pienelle lapselle merkitsee?
  • Isän oikeudet ja velvollisuudet: talousasiat, saatavilla olevat tuet, isävapaat, isyyden tunnustaminen. Mitä tukea tarvitsen ja mistä sitä saan? (Kela, sosiaalipalvelut ym.)
  • Kuinka vaalia parisuhdetta lapsiperheessä? Kuinka käy seksuaalisuuden?
  • Rentoutuminen ja itsestä huolehtimisen tärkeys
  • Lapsen kanssa tekeminen ja liikkuminen.

Lisätietoa:
Vinkkejä lapsiperheiden arkeen
Perheaikaa.fi
Vanhemmuus
Vauvaitkee.fi

Lapsen hoitaminen

Lapsen hoito on sitä, että sen tarpeisiin vastataan. Lapsi tarvitsee hellyyttä, sylissä oloa, rauhoittelua ja läsnäoloa. Lapsen ensimmäiset ikävuodet ovat lapsen kehitykselle tärkeimmät perusturvallisuuden luomisen kannalta. Perushoidon lisäksi vauva saa vanhemmiltaan rakkauden,  perusturvan  ja tunteen siitä, että on hyvä juuri sellaisena kuin on. Nämä tärkeät asiat kannattelevat lasta läpi elämän. Varhaisvaiheen vuorovaikutus on ensiarvoisen tärkeää. Vanhempien eleet, äänet ja yleinen ilmapiiri vaikuttavat lapsen turvallisuudentunteen kehittymiseen. Äidin rooli korostuu alussa, mutta isänkin rooli on hyvin tärkeä. Kaikki osaavat tarkastaa vaipan, jos lapsi itkee, mutta yhtä tärkeää on oppia ymmärtämään, mitä erilaiset lapsen signaalit merkitsevät. Nykytietämyksen valossa on tärkeää, että lapsen itkuun reagoidaan, sillä itku on lapsen tapa ilmaista jotain tarvetta. Lapsella voi olla nälkä tai lapsi haluaa seuraa. Reagoimalla nopeasti varmistetaan se, että lapsella säilyy turvallinen tunne siitä, että hänestä huolehditaan. Lapsen hyvän kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytys on se, että hänellä on olemassa hyvä vuorovaikutus ja jatkuva, syvä kontakti vanhemman kanssa. Äiti ja vastasyntynyt ovat aluksi hyvin tiiviissä vuorovaikutuksessa, jossa äiti vaistoaa lapsen tarpeet ja lapsi vastaavasti äidin mielentilan muutokset. Voidaan sanoa, että tärkeintä lapsen ja vauvan hoidossa on fyysisten toimenpiteiden lisäksi vuorovaikutus. Se on aina pohjana ihmissuhteiden kehittymisessä.

"Vauvan ja äidin, isän tai muun hoitajan vuorovaikutus lähtee vanhemman rakkaudesta, luottamuksesta ja arvostuksesta sekä lapsen sisäisistä voimista, kyvystä vastata aikuiselle. Välineinä ovat aistit."(Terttu Arajärvi 2001, Äidin ja Isän Pallerot - kaksi ensimmäistä ikävuotta)

Lisätietoa lapsen hoidosta ja muista vanhempia askarruttavista kysymyksistä:
Vauva syntyy perheenjäseneksi
Apua lastenhoitoon